Kuolleista noussu äiti/opiskelija täällä terve!
Tiiättäkö miten käy kun yrittää panostaa 100% kouluun ja sammaan aikaan sen 110% lapsiin.
Huonostihan siinä käy.
Rupiaapi vähän väsyttää.
Siinä syy tähän minun blogihilijasuuteen.
Ei vaan ole yksinkertaisesti J-A-K-S-A-N-U-T.
Siinä vaiheessa ko lapset lyö illalla nukkuun alkaa se armoton koulutehtävien tekeminen.
Sitte ku kouluhommat saa purkkiin niin ei kuule tartte ko kaatua sänkyyn niin se on päivä pulukassa.
Syksy on siis mennyt näissä merkeissä:
Syksyn aikana tämä akan mittariin napsahti jo 23v.
Ja sen kyllä huomaa.
Päästiin pitkästä aikaa pikkuveljen kans tappelemmaan kumman synttärikakku oli kysseessä ja että kumpi puhaltaa kynttilät.
Hirviät lapsuuentraumat jääny vissiin kummallekki ko pietetty yhteissynttäreitä.
Nii ja siihen opiskelluun liittyen on painettu myös vähän töitä.
Vuodeosasto harjottelu oli minusta niin kiva.
Tykkäsin hirviästi.
Babyface töissä:
Töissä suurin osa työntekijöistä luuli että olen iältäni 16-17 vuotias.
Ja tää on siis jokaisessa työssäharjottelupaikassa se reaktio ku kerron oman ikäni.
Aluksi se oli hauskaa.
Ennää se ei ole ku jokainen ihiminen niin sannoo.
Ja kaikkiha taas tietenki sielä aattellee että
" Älä valita vinkuiita, vaan oo onnellinen ko oot nuoren näkönen"
Joooojoooo. Mutta emmie ny ihan 16 kesäsen näkönen haluais olla.
Pakolliset ruuan mussutus kuvat tähän välliin.
Aattelin alkaa laajentamaan meijän arkiruoka valikoimaa ja seuraava kuva on yhdestä kokeilusta.
Minun mielestä se vois jäähä meijän ruokalistalle, mutta sofia oli toista mieltä.
Lusikallisen laittoi suuhunsa ja kieltäytyi kauniisti.
"Ei kiitos, minä en tarvitse tätä enempää."
Borssikeitto,helekutin heleppo tehä ja pirun hyvvää "pienen" smetana silimän kans.
MUMS.
 |
Tehin tätä päivällä ison kattilallisen. Kattila on jo melekeen tyhjä.
Meni siis parempiin suihin. Eli tässä tapauksessa meikäläisen. |
Eli jos teillä on jotain hyviä uusia ruoka ideoita meille kokkeiltavaksi niiin kertokaapa.
Ei mittään makaroni ruokia.
Makaronit tullee korvista jo ulos. hyivvvv.
Mitähä sitä muuta selevittäs.
En oikein tiiä mitä kertosin ko tauko oli niin pitkä.
No mitäs meijän lapsille kuuluu.
Sofialla hyvin pirullinen uhmailukausi menossa ja Lukas kattoo siskosta mallia että joka asiaan sanotaan ei.
Jotenka välillä meinaa mullaki lakki palaa, mutta onneksi tämä on ohimenevää.
Ainaki mie toivon niin :D
Sofia tuossa muutama viikko sitte suuttu mulle ihan todenteolla.
Sillä oli kesän käytössä kummitätin ostamat hello kitty-lenkkarit ja ne oli sille niin tärkeät.
Kuitenki niistä alako jo pohja irtoamaan ja ku ostettiin neitille uudet talvikengät niin nakkasin ne hellokittyt roskiin.
Tästäkös neiti sitte innostu.
Seuraavana tarha aamuna se kysy multa että saako hän laittaa hellokittyt jalkaan. Ja ku selitin että olin laittanu ne jo roskiin kun ne oli rikkinäiset.......
Seuraavassa hetkessä Sofian silimät sytty melekeen palamaan ja se rupes huutamaan
" Jumalauta äiti! Äiti JUMALAUTA! EI MINUN KENKIÄ HEITETÄ POIS. MINÄ EN LAITA TALVIKENKIÄ MINÄ LAITAN MINUN HELLO KITTYT. "
Seuraavaksi se menikin kaivamaan keittiön roskakoria ja koko ajan keittiöstä kuulu kauhiaa jupinaa ja tupinaa " jumalauta äiti. Minun kengät. Ei laiteta roskiin. Jumalauta"
Pikkusen oli pokassa piettelemistä ku kohta 3v tyttö hermostu niinku mikäki murkkuikänen :DDDD
( Ullalle terkkuja, tästä sai ehkä käsityksen kuinka kovassa käytössä ne kengät oli)
.
.
.
Nyt ollaan syyslomalaisia ja naatiskellaan kun ei oo kiire minnekkään.
Meikäläisellekki tullu nyt lisää virtaa ku saanu hirveimmät tentti lukemiset alta pois. :)
Tänään aamusta oltiin jo vallottamassa leikkipuistoja ja nauttimassa pikku pakkasesta sekä auringosta.
Sofia tuumasi että : Pittäis olla iso paperi ku näillä värittää!
Nii jooo. Ja te jokka että vielä instagramissa minua seuraa niin muistutan että mie oon sielläki.
sonjasei1.
