maanantai 31. maaliskuuta 2014

sniff.ja nuuh. tök.tök.tökkii.

Se tunne ko oot teheny kaikki rästissä olleet koulutehtävät ja tiiät että nyt ei oo seuraavaan kuukauteen tiedossa yhtään tenttiä. Lapset mennee nukkumaan ja mietit tuskastuneena että mitä rupiaisit tekemään ku vielä ei väsytäkkään. Ja oikiasti sulla olis aikaa tehä jotaki. Sitte hoksaat ja muistat että ainiiiiiin.

Jumalautsi, mullahan on blogi.
blogi johon en oo päivittäny vissiin puoleen vuoteen. 
Hupshei.
jotenki se vaan vierähti niin nopiasti tuo aika että en ees kerenny tajuta. 

Nyt on vähän tyhymän tuntusta kirjottaa puolen vuojen tauon jäläkeen.

Mistä mie kirjottasin. 
Ei mittään hajua.

Taijan nyt vähän haistella ilimaa ja mietiskellä mille mie rupian.
hmm...


Muistattako te vielä nää tyypit?


Nämä kaverukset, jokka piettää minut kiireisenä.
Ja joiden ansiosta oon kasvattanu silimät selekäänki.

Tästä pikku isännästä

ja tästä pikku emännästä

pitäs riittää ainaki juttua....
ja ehkä myös minusta. ja hellusta.
paitti että mitähä mie itestäni kirjottasin.
En tiiä.

Lets mietitään.
Nyt tökkii ja pahasti.
Huomenna uusinta yritys.


- tää oli siis tämmönen blogi teksti jossa ei oikiasti ollu mittään järkiä-
Mutta toivottavasti tää toimis nyt mulle ittelle semmosena jään murtajana ja huomenna olis jo helpompi alkaa suoltamaan niitä minun huonoja juttuja tänne blogin puolelle.