Reissut on nyt reissattu.

Rovaniemi- Sodankylä- Inari- Lakselv- Hammerfest- Lakselv- Inari- Sodankylä- Rovaniemi

Tuli muuten muutama kilometri trippi mittariin.

Pyörähettiin supermummin ja superpapan mökillä.
Se on kyllä semmonen paikka että sieltä ei ikinä haluttas lähtiä pois.

Mökkeilyn jäläkeen suunnattiin auton keula kohti Norjan Lakselvia.

Lapsetkin onneksi viihty autossa niin ei menny ihan plörinäksi koko reissu.

Tai no muutamaan otteeseen kyllä saatiin sofian kiukut kohdata, mutta sehän kuuluu asiaan.

Naatiskeltiin maisemista.

Niitähän Norjan puolella riittää.

Mirkku oli koko reissun menossa mukana. Ja onneksi oli.
Olisin tullu yksinkertasesti hulluksi iliman lastenhoitoapua.

Jotenki nuille lapsille tahtoo mennä aina semmonen Tuhoa- mode päälle ku mennään jonnekki vieraisiin paikkoihin kylästelemään.

Kaikki uus tavara kiinnostaa.
Kuten mariskoolit, ylipäätään vitriinikaapit ja kaikki lipastot mitä olis kiva kaivaa.
Elikkä kaikki semmonen mikä varmasti maksaa jos mennee rikki.

Sofia sentään jo tajuaa kun sitä kieltää, mutta lukaksella vissiin jottain esi-uhumaa menossa ku vaikka kuinka sanotaan ei niin silti pittää oikein kokkeilla että mitä tapahtuu jos teen siltikki niin.

Käytiin Hammerfestissä ajeleskelemassa ja tsekkailemassa paikka missä minun pikku sisko Piiku assuu. Tai siis pitäs vissiin sanoa että Sara-Sofia, muttako ei se Piiku vaan lähe kulumallakaan pois.

Piikulla oli uusi asunto ja hellu. Tai siis on sillä se hellu ollu jo iäisyyen vissiin mutta empä ollu ikinä sitäkään nähäny ku eivät oo Suomessa yhessä käyneet.

Hammerfestissä oli yks politi jolla oli joku pikku tuholainen kyytillä.

Oltiin varauduttu että Norjassa on aina niin kerpeleen kylymä ja otettiin vaatetta reilusti mukkaan.

ME vietiin kuitenki aurinko vissiin mukanamme ko sinnehä melekeen tukehtu!

Meillä oli siis ihan kiva semmonen "köyhän miehen" ulukomaan matka. Tai on se Norjassa käynti kuitenki vähän kauempana ko se että ajelis tästä Haaparantaan :D Sillonki voi sanoa käyneensä ulukomailla.

Norjasta ajeltiin takasin mökkeilemmään.

Naatiskeltiin  löhöilystä, kalastuksesta ja syömisestä.

Todistusaineistoa siittä että mieki oon joskus käyny kalassa.

Ja tällä kertaa sain kallaaki.

Harreja.

mums.

Söin ne jo.

I-N-A-R-I.

Viimiset 5 vuotta ainaki on menny Juhannuksen tienoilla rokkihömpissä Riipissä.

Tänä vuonna riipirokkeja ei järkätty jotenka mie sain ihan itte päättää mitä me tehhään juhannuksena.

Sain vihdoin ja viimein sen haluamani perhe juhannuksen.

Reilu viikko sitte starttailtiin audin keula kohti inaria.

Tai oikiastaan vähän inarin ohittekki.

Semmonen abauttiarallaa 50 kilometriä vielä inaria pohjosemmas.

Siellä on minun supermummin ja superpapan mökki.

Ja sielä se mummi ootteliki lämpimine ruokapatoineen ja saatiin heti lihasoppaa ja tuoretta patonkia kitusiin.

Nam nam. 

Kyllä kannatti istua autossa melekeen neljä tuntia.

Otto-pappa ja Sofia.

Mummi oli kipeänä kun mentiin mutta onneksi

Superpappa näytti supervoimansa ja leikitti lapsia minkä ehti.

Mie kulutin aikaani ensimmäisenä päivänä näin:

Ja tietenki makkaranpaistamisen ja savukalan syömisen välissä mie muka yritin näpsiä kuvia.

Nää kaikki kuvat on kylläki ihan mökki pihasta napsittu ko mie lyllerö en jaksanu kauemmas liikkua.

Nii ja tiiättäkö miksi mie sanon minun pappaa superpapaksi?

NO TÄMÄN TAKIA:

Papalla on ikkää 77v ja se on rakentanu mökille ittellensä sinne punttipenkin puusta että saapi reenata.

Jos tuo ei oo Superia, niin mikä sitte?

Saanko esitellä meijän hotellin?

Siis minun ja Juhan.

Lapset jätettiin tästä 5 tähen hotellista ulos ja saivat nukkua ihan mökin sisällä.

Kodassa oli kiva nukkua. Ainaki siihen asti kunnes sääsket tajus tuon hormin reijän ja mönkivät sitä kautta sissään . 

Mökkeily oli kivvaa lastenki mielestä.

Nehän ei olis muuta tehenykkään ko ollu ulukona koko ajan.

Sofia kehitti myös uuen pallopelin.

Yhisti lentopallon ja sulkapallon.

Ei ihan keksitty sille vielä nimeä mutta saapi ehotella?

Mökillä meni aika syödessä, saunoessa, uijessa ja seku rentoutuessa.

Ainii, paitti käytiinhän me kalassaki Inarilla.

Virvelöinti ku on kerta niin kivvaa.

Juha sai kolome fisua ja mie melkein yhden.

Nostin sen jo pois vedestä mutta huomasin että se oli vasta semmonen 20cm pitunen taimen ja päätin että se saapi jäähä kasvamaan ja hajen sen sieltä sitte vaikka syksyllä poijes.....

Ja se joka juttelee Juhan kans niin se väittää sitte että en vaan saanu sitä rantaan asti ko paskiainen pääs irti.... mutta äläkää uskoko. Sillä vaan vituttaa ko mie olisin saanu taimenen ja se sai vaan niitä harreja.

mökki.

mökkiranta.

mökkilook kunniaan.

Supermummi.

ja superpappa.

Tää eräjorma tais olla jottain paikallisia ?

Mökillä viihyttiin kolomen yön verran.

Ja voin kertoa että nautiskelin joka hetkestä.

Kyllähä sielä rentoutuu ihan eri tavalla.

Mutta kuitenkin.

Ko mie en mikkään mettänpeikko oo ikinä ollukkaan niin se kolome päivää riitti mulle ihan mainiosti, sitte tuli jo ikävä kaupunkiin, ja ikävä mäkkäriin.

Koko aikana mulla ahisti eniten se että lähimpään mäkkäriin oli mökiltä matkaa noin 350km.

Nyt ollaan jo turvallisesti kotona ja lihavan mieltä rauhottaa ajatus siitä että mcdonaldsiin on vain n. 7km.

Ny on turvallinen olo ko tietää että sittekö se big baconin himo iskee niin sitä kans saapi mussuttaa.

Läski ko läski.

Joku mettänpeikko eksy keskelle tietä.

Mites teijä juhannus?

sekasikiö kuvahyökkäys.

Täytyy myöntää että oon ollu nyt aika laiska postaaja.

Tai ylipäätään tietokoneella olija. 

Illalla ko olis aikaa nörttäillä niin eijole jaksanu, mielummin on vaan käpertyny sohvan nurkkaan ja kattonu jotain televisiosta niin kauan aikaa että on silimät ruvennu luppasemaan.

Nytte kuitenki aattelin ottaa ittiäni niskasta kiinni ja pistää teillekki näytille vähän viime viikon kuvasaldoa.

Viime viikolla pyörähettiin siis oulussa ja sitte oltiin yks yö kotona ja jatkettiin vielä reissailua.

Serkukset syömähommissa.

Prätkä typy.

Tätin kans jotaki pirruilivat.

Ehh-eh. Neitillä pikkase liian iso peba tuohon autoon. :DD

Onneksi se sitte loppujen lopuksi tajus sen ittekki ja tyyty sitte vaan työntää autoa etiäppäin.

Sielä Oulussa oli tämmönen ihana vitivalkonen mirri jonka nimi on Rauha.

tsihih.

Jätski maistuuu.

tomerana.

Joo ja pitihä se omaki naapa tänne tunkia. Vaikka näyttääki siltä niinkö olisin iha kärtykännissä tässä kuvassa. :D

me pötköttäjät.

Olipa taas rankkaa oottaa milijoona vuotta että tämä kone latas nuo kuvat tänne.

Nyt taas sohva kutsuu.

Postaus ideoita saa nakella tulemaan.

Mutka Ruotsinpuolella ja uutta neitin huoneeseen.

Saanko esitellä.

Perhe Kemppainen.

Pienin ja söpöin perheenjäsen Kemppainen.

Äijämäisin ja ahmatein perheenjäsen Kemppainen.

(Tällähetkellä) pulskin ja pisamaisin perheenjäsen Kemppainen.

Tämä pieni pesue siis suuntasi yhessä Tornioon ja Haparantaan.

Sofia meni Tornioon isomummun tykö hoitoon siksi aikaa että mie ja Juha käytiin shoppailemassa Ruotsin puolella. 

Rockit soi kello 11:02 ja sillon oltiin Torniossa perillä.

Pitihä se käyä maistelemassa että onko Ruottin puolella erinmakusia hamppareita ku Suomessa. naminami.

Juha tietenki suuntas nuuskairan tukkuun hakkeen nuuskaa ittelesä ja parille kaverille.

 Hampurilaisten ja nuuska ostosten jälkeen oli hyvä suunnata:

IKEAAN.

Sieltä löyty vaikka ja mitä.

Sofialle sänky ja sitte tulevalle vauvalle uus peitto ja tyyny ja kaikkea pientä krääsää.

Ikean jäläkeen tsippailtiin ruottinpuolelle ruokakauppaan ostaan kaikkea namia. 

Sittekö  herkut oli ostettu niin Sofia kyytille ja eiku menoksi.

Elikkä takasin Rovaniemeä kohen.

Paluumatka alkaa 15:53 ja Rockit soi taas.

Vakioherkut jotka pittää aina käyä ostamassa ku poikkeaa ruottissa.

Jokku hakkee nuuskaa, mie haen juustoa. Tämä voittaa oltermannit mennen tullen ja palatessa.

kaviaaaaaaaria lähtee kans aina matkaan ku se on sielä reippaasti halavempaa ku suomessa.

Neitin huoneen uutta ilmettä

Sofia ei oo ennää vauva, joten se ei myöskään ennää nuku vauvojen sängyssä.

Pinnasänky siirrettiin tulevaa vauvaa varten meijän makkariin ja neiti sai ittellensä omaan huoneeseen uuen hienon jatkettavan sängyn. Oon jopa Sofialle kateellinen, mieki tahon tuomosen punkan ittelleni.

Tästä pisteestä alotettiin. Ikean palapeli.

Ja tähän päädyttiin. IHAN ITTE KOKOSIN. En antanu Juhan auttaa ollenkaan.

Neitin huonetta.

Lelukori on iha täys.

Nytte neiti on nukkunu jo parit unet uuessa sängyssä.

Me pelättiin että Sofia ei rauhottus ollenkaan unille ku nytte pääsee itte sängystä pois jne,

mutta ei ole ollu mitään ongelmia. Sillonko on nukkumisen aika niin Sofia pistää ihan kiltisti unille.

(btw. Yläpuolella kuvassa näkyvällä lelukorilla on aika mahottomasti tunne-arvoa. Koria on käytetty aikasemmin kehtona ja siinä on vauvana pötkötelly minun äiti elikkä Sofian mummi. Nytte kori on jo niin ajasta kärsiny että siihen ei kyllä voi vauvaa pistää nukuskelemaan.)

Eikö ookki hieno sänky!

Huomisen ohjelmassa on meijän makuuhuoneen laittaminen uusiksi.

Uuet verhot ja pinnasängyn laitto sun muuta pientä.

Postausta siitä sitte seuraavaksi.