Keittiö ja siellä hääräilevä pikku dyykkari.

Mulla oli jokunen viikko sitte pieni uudistus projekti keittiössä.

Sen jälkeen ku meillä oli remppa ja laitettiin koko kämppään uudet tummat lattiat, mulla alko ahistaa ku keittiö oli yhtä tummanruskiaa joka nurkasta.

Kauhian tunkkasen näkönen.

Olisin niin halunnu valkosen ruokailuryhmän.

Selailinki kauan aikaa kaikkia mainoslehtisiä että jos jostain löytyis se täyvellinen.

No löytyhän se.

Harmi vaan ko minun lompsa ei ollu niin täyvellisessä kunnossa että olisin voinu lunastaa sen ihan kotia asti.

Lompakosta löyty kuitenki sen verran oravannahkoja että sain ostettua valakosta maalia.

Ja siitähä se sitte lähti.

Tässä vuojen takanen kuva meijän keittöstä, sillon oli vielä nuo hirviät lattiatki.

 Ajatuksenahan oli säästää rahaa ja maalata pöytä plus tuolit.

Kuitenki huomasin maalauksen jäläkeen että verhot oli väärän väriset, mattoki oli aika onneton, lamppukaan ei ennää sopinu tyyliin yhtään.

Joten tat-tara-aa.

Shoppailin uuet. 

Uusvanha maalattu pöytä sekä muut härpäkkeet.

 Lempparein löytö oli keittiön uus lamppu.

Kivan yksinkertainen, mutta silti siinä on tommonen pieni kiva yksityiskohta.

Ja sitten.

Minulla on arvoitus.

Kuka:

-Reppii pyykit pois pyykkikorista?

- Tunkee tavaraa/esineitä/vaatteita vessanpönttöön? 

- Kiduttaa kissaa?

-Kaivaa kissanhiekka laatikkoa ja laittaa sieltä löytämänsä kakka kikkareet kissanruoka kuppiin?

( Joo että bon appetit vaan Monnille, syöppä ommaa paskaas) 

- kaivaa ja tyhjentää keittiön roskista niinku mikäki dyykkari

NO VASTAUSHAN ON KUKA MUUKAAN KU LUKE.

Roskiksen kaivelu on ajanu minut hulluksi.

Tai no ei se kissanpaskan kantelukaan mittään kauhean ihanaa oo, mutta sekin onneksi on alkanu jo vähentymään. En tajua mikä siinä paskassa viehättää. :DD

Mutta siis bäk tuuu the roskiksen kaivelu.

Ihan hirviää.

Ties kuinka monta kertaa herra on pölähyttäny lattialle märät kahavin purut, ruuan jämät, perunankuoret.

Samalla on sotkettu omat vaatteet plus keittiön matto ja lattia.

Hyi.

Ja joskus jopa herra on vähän jottain edellispäivän ruuanjämiä sieltä roskiksesta maistellukki.

Ai että, ku tullee ihan vesikielellekki ku aattelenki.

yök.

No yks aamu mulla meni vihdoin ja viimein hermot tähän hommaan.

Olin justiisa laittanu jätkälle puhtaat vaatteet päälle ku oltiin tarhaan lähössä ja sitte autoin sofiaa pukemaan ku tuli taas liian hilijasta.

Sieltähän se jätkä löyty taas keittiöstä.

Roskiksesta oli kaivettu edellisillan puuron jämät ja niillä sotkettu kaikki vaatteet.

Joten eikö taas menny kaikki uusiksi.

Sillon mulle riitti.

Koulusta ku pääsin marssin kauppaan ja ostin lapsilukon.

Oon aina ollu vähän näitä vastaan, pitäis muka jaksaa olla se kärsivällinen vanhempi ja kieltää vaan niin kauan että se mennee perille.

Ja hevonketut.

Ennää ei vois kiinnostaa pätkääkään tuomoset periaatteet.

Kokkeilkaapa itte kieltää 200 kertaa päivässä samasta asiasta.

3 eurolla turvasin oman mielenrauhani. 

BUAHAHAHAHA. KOITAPPA NYTTE AUKASSA SITÄ KAAPPIA.

*tässä kohtaa paskaset röhönaurut*

ei mulla taas muuta.