it's all about the shoes.

 Tämä postaus on omistettu pelekästään kengille.

Voi miksi elämä ei vois olla niinkö kauniissa ja rohkeissa.

Aina ois täyvet tällingit päällä ja sais aamu pissallekki hipsiä korkkarit jalassa.

Kaupassaki vois käyä aina jossain siisteissä avokkaissa ja hillittömissä koroissa.

Niinkö jokkaisella naisella.

Mulla inhtohimo ihaniiiin kenkiin.

Ja mulla ei ole ikinä niitä tarpeeksi.

Aina niitä sorrun ostamaan, mutta nytte oon huomannu semmosen surullisen asian.

MULLA EI ENNÄÄ TUU KÄYTETTYÄ NIITÄ.

Tai siis ainahan mie pistän korkkarit jalakaan ko lähen baareihin vilistelleen, muttako niitä kertoja on nykyään tosi harvassa ko jaksan oikiasti hiilata perseeni jonnekki koti sohovaa kauemmas. 

Ja sitteku vihdoin ja viimein päätän lähtiä vähän tuulettuun ja alan valkkaan kenkiä niin tulen surulliseksi. 

Kaikki kengät huutaa mulle hyllystä että "valitse minut, valitse minut"

ja sitte ku valitsen ne yhet kengät niin ne kaikki muut( kengät) tullee pahalle mielelle ko ne joutuu jäämään taas pariksi kuukaueksi kököttään sinne hyllylle.

Minusta olis niin mahtista jos eleltäis niinkö täydellisissä naisissa tai sinkkuelämässä.

Tulis minun kengillekki käyttöä eikä tarttis vaan pölyttyä kaapissa.

On se niin epäreilua ko nämä pölyttyy kaapissa:

Eilen saapuneet ihanuuet.

Kenkätilanne vuonna 2009.

JA nämä rikkinäiset tylstä lonttoset on päivittäisin käytössä:

 Nii ja niinkö miehet ylleensä.

Juha ei ymmärrä tätä hommaa ollenkaan.

Tuossa joku aika sitte se mulle sano jottain että

"Tämä ei jumalauta ennää ole normaalia ko kävin hakkeen varastosta kylymä laukun niin soli ihan täyteen kenkiä! Tuo ei ole normaalia ko jemmaat niitä joka paikkaan."

Mie ku olen ihan eri mieltä,

Se on ihan normaalia.

Ja sitä paitsi. Se oli tilan hyötykäyttöä. Vähemmän tilaa ne vei varastosta ko ne kengät oli sen kylmälaukun sisäpuolella.

Nii ettäs tiiät.

P.s. Ylihuomenna on pitkästä aikaa yksien kenkien vuoro päässä tuulettuun !

videoita pukkaa.

Eka videon pätkä siittä ko jäpikkä yhtäkkiä eilen laitto kinttua toisen etteen ja lähti käveleen kera taaperokärryn. Minun "vauva".

Toinen video taas soffin jammailua.

Tällä kertaa sellubiitin tahtiin.

:D

muodostunu jo jonkilaiseksi lemppari biisiksi ko neiti ossaa pyytääkki:

"ÄITI LAITTAA SELLUBIITTII" :DD

Torstai on virtaa täynnä.

No hellou.

Olipa mahtavaa ko tännään pääsi jo kahdelta koulusta.

Mie oon ollu ko mikäki tehopakkaus.

Siivonnu, teheny ruokaa ja kouluhommia, leikkiny lasten kans, askarrellu. Nii ja paistelinha mie lättyjäki.

Mums.

Uuen leipälaatikonki nappasin anttilasta matkaan. 7 €.

 Nii. siivosin siis keittiönki. 

Miten voiki olla niin pienistä asioista ilonen.

Tuntu niin kivalta ko kerranki pääs aikasemmin koulusta niiin oikiasti jakso touhuta vielä kotonaki jotaki.

Eikä vaan röllöttää kieli poskella sohovan kulumassa.

Nii ja onhan mulla uus paras kaveriki.

Nimittäin uusi paistinpannu.

Sen takia mie niitä lättyjäki tehin.

Nimittäin siittä tietää että pannu on hyvä ku se ENSIMMÄINENKI lätty onnistuu.

(Nimittäin ylleensähä siinä tuppaa käymään niin että se eka lätty on valakonen ko lakana ja kuiva ko korppu tai vaihtoehtosesti puoleksi raaka, puoleksi palanu ja rikkinäinen)

JA ONNISTUHAN SE.

Joo. Kovanaama oli pannun nimi. Pannu niinkö omistajansaki. Eikö niin..... no oikiasti mie oon aika nössö enkä mielestäni mikkään kauhian hyvä kokki niiin tää vois olla mulle keittiössä se ns. "munan jatke".

Vaikka torstai on ollu näinki kiva päivä niin ei meijän viikko kuiten kokonaan ole ihan putkeen menny.

Nimittäin lapset on....

.

.. TAAAS KIPPEINÄ.

Olleet koko viikon.

Voi jessus jos tämä tauti kierre ei ala jo helepottaan.

Supermummi on taas ollu täällä helppimässä ko mulle ei oikiasti auta tulla poissaoloja.

Ihana mumetsu.

ihhahhaa ihhahhaaa MUMMI hirnahtaaa-aaaa.

Toinen reppana jaksaa hymyillä vaikka räkä valluu ja kuumettaki on.

Niiin ku aikasemmin mainittinki niin mie oon ASKARRELLU.

Hahaha.

Meijän pitää huomenna vetää koulussa lapsille suunnattu luova toiminto.

Ja joka sattu just meijän ryhymällä olleen askartelu tuokio.

Tännään oon sitte teheny koeversion.

Ja leikelly kaavat huomiselle valamiiksi.

Teko vaihetta:

Ja lopputulos:

TADAAAA. 

Sehä on sammakko.

Surkia yritys.

:D

No, jos se onnistus huomenna vähän paremmin :D

ainii.

Tämmönen ylläri tipahti eilen postilaatikkoon. 

Jos jollaki lukijalla sattus olleen tuon verran ylimäärästä niin :

Saa maksaa mut ei oo pakko hei.

Voi v.

Kyllä kela on kaveri.

hurlumhei.

Joo elekää kysykö.

En tiiä ittekkään mikä tuo otsikko on. En vaan keksiny muutakaan.

Siitä onki taas muutama viikko ko olen tänne kerenny kirjotella.

Taitaaki olla eka helemikuun postaus.

Viimeseen muutamaan viikkoon on mahtunu:

Koulua,

työharjottelua,

tarhaa,

sairastelua,

Sodankylän reissu

ja 

KIIRETTÄ.

Viikot hujahtaa tuosta nuin vaan ohitte ettei ees kerkiä tajuta.

Meijän pikku jäpikkä on kasvannu taas hurjasti, hampejaki on suuhun ilimestynny jo 6 tsipaletta ja kaks on tuloillaan ja  eka sanaki on tupsahtannu ilimoille.

Mikäs muu se oliskaan ku sana EI. :D

Luken mielestä parhain tuhoamisen kohde on meijän olkkarin riisipaperi lamppu. Lamppu onki kyllä jo sen näkönen että se on saanu osansa 10 kk ikäsen pikku jätkän hellästä kosketuksesta.

Vapaa ehtoset voi huikata että mistä saa uusia riisipaperi "lampun varjostimia"

 vai mitä nuo nyt onkaan. 

Sofiaki kehittyy melekosta tahtia.

Neiti on alakanu lauleskelemaan kaiken maailman lauluja ja puhua pölöttää ku viimistä päivää.

Tarhassa oli tehny äiskälle ja iskälle ystävän päivä kortin ja voi video ko olin mielissäni ko sain ekan neitin ite tekemän kortin.

Sen jäläkeen ku neiti alotti tarhassa, on myös ruokapöytä käyttäytyminen vähän parantunu.

Tai siis ennää ei tartte niiiin palijon värkätä ja houkutella Soffia syömään.

"Sossi" (näin soffi oman nimensä sanoo) syöpi sen verran mitä jaksaa ja sannoo että

"Pikkunen masu pullollaan" kiittää ja vie lautasenki jopa tiskipöyvälle.

Reipas kaveri.

Eilen mini tyypit lähti mummon hoiviin että me saatas Juhan kans viettää vähän kahen keskistä aikaa.

Käytiin kirppari kierroksella, amarillossa syömässä ja sitte kotona katottiin peiton alla leffaa.

Kirppari kierroski tuotti jonku näköstä tulosta.

Lukakselle löyty toppahaalari, hanskat ja pipa. Nytte heitetään hyvästit äitiyspakkauksen haalarille joka ei kestä vettä sitte ei niin yhtään. Tympiä se on olla ulukona ku ei voi mittään muuta tehä ku vaunuissa/pulukassa pönöttää ettei vaatteet kastu. Hintaa oli koko setillä 20 €. Ylleesä en viitti hirveitä maksella kirppisvaatteista, mutta näitä tuskin oli käytettykkään ollenkaan ku oli niinku uuet.

Myöski toppa töppöset vaihtuupi kunnon talavi poppoihin. Näillä oli hintaa hurjat 3€.

Sofiallekki nappasin kokoa isommat kuomat matkaan niin mahtuu se villasukkaki kunnolla sinne kengän sissään. Hinta oli päätä huimaava 2€.

Sofialle satu kirja. On niin kivvaa ku neiti nykyään rauhottuu kuuntelemaan ku sille luetaan. Pari kuukautta taakseppäin ei vielä riittäny kärsivällisyyttä tähän hommaan. 2€.

Lukelle body jossa teksti "party in my crib" :D Taas niinkö uus vaate ja hinta 1,5€. Pökillä oli hintaa 3€.

"Sossille"  pitkähianen. hinta 4€.

Ittelle en löytäny en niin yhen mittään.

Jos tännään kävis vielä yksin kuljailemassa toisen kirpparin läpi ja koittas ittellekki kattella.

Tänään illalla suunnataan taas pyssykyllään ja huomenna takasi kotia.

Sitte tulleeki taaas maanantai ja se arjen hyörinä pyörinä alakaapi.

Sen meijän päivä postauksen tehen kuhan muistan.

Monena päivänä on pitäny alkaa räpsiin kuvia, mutta oon tyyliin lounas aikaan sitte hoksannu että "AINIIIN.... NOOOO MIE RÄPSIN SITTE HUOMENNA"

Ja tätä "räpsin sitte huomenna" hommaa on kestäny jo kaks viikkoa.

Minkäs teet ko on dementia iskeny jo tässä vaiheessa. 

Hyvväää loppu viikkoa jokkaiselle!