Tanttttaraaaa ja moromoi.

Nonni. Nytte on selevitty konneelle asti.

Mulla on nykyään tapana surffailla pelekästään kännykällä täällä netin ihmeellisessä maailmassa ja ikinä en sitte sillä jaksa alkaa mitään postauksia vääntämään ja sitte laiskotuttaa ajatuskin tietokoneen avaamisesta.

Kuitenki siis Sofian 2 v bileet juhulittiin viime lauantaina Sodankylässä meittin isipapan tykönä.

Lystiä oli olla pitkästä aikaa isin ruuilla. Hyvillä semmosilla.

Lauantaina gourmet kokki valamisti olut marinoitua hanhea kermakastikkeessa ja pottumuussia.

 Ai että oli hyvvää. 

Jaaaa taas karkas ihan sivuraiteille nämä jutut. Tarkotus oli kirjottaa Soffin synttäreistä eikä mistään ruuasta. Mutta minkäs teet. Ruoka on hyvää niin siitä mielellään pulisee.

Virallinen 2 v kakku

Marianne kakkuaki sitte kaveriksi.

Juhlat juhlittiin pikku porukalla.

Mummit ja kummit.

Ja pari kaveria.

Lystiä oli.

Neiti karkas omin luvin ulos pelekkä mekko päällä.

Samaan aikaan ko pappa huuteli Sofiaa sisälle niin äiti napsi vaan kuvia.

"Niiii että sama se sille vaikka se lapsi paleltuu kuhan saapi hyviä kuvia"

No ei silti.

Ilo oli ylimmillään ko pääs karkaamaan.

Oma pieni prinsessani.

Kynttilän puhalluski onnistu.

Touhuilijat.

Lukas, Mira täti, Sofia, Jimi ja Jasmin.

Jasu ja sen räpsyttimet sulatti minun syvämmen.

Niii ja hox Hennalle ko luet tätä salaa kuitenki:

JASMIN KAINALOON KO TUUT ROIHIN. 

Luke höpöttää:

Synttäreitten jäläkeen neiti oli niin puhki poikki että nukahti yöunille jo kello seittemän.

Oli pakko ottaa teillekki kuva isännän olkkarista.

Sohvasta.

THE SOHVASTA.

Tuo on niin iso että siihen mahtuu vaikka nelijä ihimistä pötköttään ja kellään ei ole varpaat suussa.

Kyllä kelepais mullekki tuomonen.

Tämä viikko on kulunu taas ihan vaan kotosalla suunnittelen.

Tulevaisuutta ja remonttia.

Meillä rempataan kahden viikon päästä.

Olen miettiny opiskelun tai töiden aloittamista seuraavan vuoden sisään.

Keväällä hakea ensin töitä ja siinä samassa hakea sitten kouluun jos pääsisi ensi syksynä.

Kyllä tässä on oltu jo reilu kaks vuotta kotona.

Vielä jonkin aikaa olla pollotella että Lukas vähän kasvaa ja sitten saa riittää.

JA TÄHÄN LOPPUUN SITTE TISSIKUVA

Nii elikkä siis Juha sai isänpäivä lahjaksi tatuointilahjakortin ja kävi tänään hakkauttamassa tämmösen:

Mie ainaki tykkään. Kyllähän tuota tissiä kelepaa kattella.

Eipä mulla muuta.

Eikö niin joo. 

Miehä lähen ylihuomenna YKSIN Ouluun koko viikonlopuksi.

Ihanaa omaa aikaa. 

En oo kahteen vuoteen käyny ihan yksin viikonlopun reissua missään, joten tulee tarpeeseen.

Oma hetki.

Lapset pistetty unille.

Hilijasuus.

Hellua olis kyllä ikävä.

Mutta onneksi villasukat ja korvasienikeittokin lämmittää kivasti.

Ai että mie nautin!

Mukavaa viikonloppua!

Ja kotona taas!

pötköttäjät.

Anoppilassa piti vähä leipassa päärynädaim piirakkaa.

naminami.

Ihana mummi anto meille ison sankollisen mustikoita. 

Ja niistäki piti vääntää heti piirakka.

Parin päivän reissu anoppilassa teki ihimeitä. Nytte löytyy meikäläisestä virtaa ko pienestä pitäjästä.

Pari tuntia sitte tultiin kotiin ja Juha kiiruhti samantien bändinsä reeneihin ja mie jäin sitte lasten kans kotia.

Tunti siitä ko oltiin tultu kotiin niin kaikki laukut oli purettu, pyykkikone laulo, ruoka oli valamis ja mustikkapiirakka uunissa!

Äske mutustettiin jo Soffin kans ekat mustikkapiirakka palaset vanilijakastikkeen kera. Neitiki hoki koko syönnin ajan että "HYVVÄÄÄÄ, ÄITI HYVVÄÄÄ" :D

Eilen oli postiluukkuun kolahtanu cdon.com:in paketti. Jotenka heti ko saahaan isimies takasi kotia niin meijän ilta jatkuu näissä merkeissä:

AH IHANUUTTA! Saa taas hunajat housuissa kattoa ja kuolata JAXIA.
buahahahhaaaa. 

´Pitkästä aikaa tsekkailin mitä löytyy spotifyn toplistalta ja tämä biisi sai minut nauramaan makiasti, jotenka siirtyy omallekki soittolistalle! :D

Hullun hauskaa lauantaita kaikille! 

p.s. Kettuileeko muilla bloggerin video lataus vai vaan mulla? Yritin ladata teille yhen videopätkän lapsista, muttako tämä vaan kettuili että virhe ladattaessa.

skippadai ja tuota noin ja jotaki muuta järkevää.

Päivän pöperöt. mums.

bye bye tutit

reeeeeeipas tyllerö.

Juha hävis taas viikoksi töihin ja me alotettiin tää viikko Sofian tuttien hävityksellä. Nyt on toinen tutiton päivä menossa ja yllättävän itkuttomasti on menny. Eilen kun vein neitin päivä unille ja pistin unipupun viereen ja peiton päälle niin Sofia tokasi heti että "Tutti?". Sanoin vaan että nyt ei rakas enää oo tuttia ja sen jäläkeen sen perrään ei ole ees kyselty! Yöunillekki nukahti tuosta nuin vaan. Nytte ku Juha on pois kotona niin me saahaan taas soffin kans herkutella, keittelin meille aamulla kunnon kalasopat ja en ees muista millon tyvärki olis vetäny ihan kokonaan lautasen tyhjäksi! Että oli se vissii iha hyvvää! :) Sanavarasto karttuu joka päivä ja eilenki ko mie vejin semmosten hienojen leidien iltapalaa ( ELI MIKROSSA LÄMMITETTYÄ MAKKARAA :DDDDD ) niin Sofia kärkky koko ajan vieressä "Kakkaraaa! Pala! Kakkara.... palaaaa! kiiiittiiii " Kovasti tuo neiti yrittää oppia sannoon oman nimensä, mutta vielä ei oo oikein onnistunu :D Oon koittanu sille sitä opettaa että "sinun nimi on Soffi" ja Sofian versiot on ollu "Sossi! Offi! Tossi " ja lopulta tuo tossi muodostu seuraavanlaiseksi "TUSSU" eeeeeeeeeeeeeeeeeiiiiikääää se ihan niiin menny :DDD

Eilen aamulla ku Juha oli vielä kotona niin käytin Sofian kanssa keskustelua.
 Mie: Ookko sie äitin tyttö? 
Sofia: Isi.
Mie: No oot sie isinki tyttö mutta sie oot samalla äitinki tyttö.
Sofia: *Pudistaa päätä* ISIN !

Selekis. Ei sitte. isi on paras ja sillee.

Lukas Antti Armas

Kastepäivästä.

Meillä oli suurinpiirtein 20 henkilöä juhulimassa ristiäisiä.

Meinas vähän tila loppua kesken, mutta onneksi oli hyvä ilma niin osa porukasta sai hengailla takapihan terassilla.

Aamusta lyötiin pikkuherralle päälle vähän juhulavampaa vaatetusta.

Ja neitille kans.

 Pappi sai muuten sätkyn kesken tilaisuuen ku Sofia rupes kiljumaan ku ei saanu takaovea auki ku sillähä olis haluttanu ulos.

herkkkkkkuja. Kiiiiiitoskia heidihanhelle voileipäkakuista. Naminami.

Meittin väkerrys. Pursotuksetki menny ihan päin sitä ittiään, mutta ihan sama. :D

Ja toinen minun väkerrys.

Kumma tätin kans.

Serkuksilla oli vähän kiistaa siitä kuka saa ajaa autolla. :D

Isopappa.

Kummit ja vanhemmat.

isomummut ja papat.

Ja itte päivän juhulakalu.

Lukas Antti Armas

Olin ihan yllättyny ku Juhan kans ei tarttenu ollenkaan tapella että mikä pojalle pistetään nimeksi.

Kumpiki tykästy Lukas nimeen jotenka se tuli sitte etunimeksi.

Antti on Juhan papan nimi ja Armas taas sitte minun papan nimi.

Nytte kummallaki muksulla toiset nimet alkaa A kirjaimella, kun Soffin koko nimihän on

Sofia Aada Amalia.

Tietenki heti ku nimi on julukastu niin mullehan on tullu ihan hillitön tatuointi vimma.

Neitin nimi koristaa minun niskaa ja nytte oon suunnitellu tietenki että mihin kohtaan mie pistän pojun nimen.

Vähän tuntuu siltä että tälläkertaa tatuointi mennee jonnekki muualle ku tuonne niskaan.

Tullee muuten liian tökerön näkönen ku on liikaa kuviota samassa kohassa, ku nytte on jo neitin nimi ja sitte iso ruusu tatuointi lapaluun päällä. 

Noh, ompahan tässä aikaa suunnitella. 

:)

mammojen päivästä.

Viime vuonna minun ensimmäinen äitienpäivä äitinä oli aika tylsä. Juha oli töissä ja mie olin Sofian kanssa kahdestaan kotona. Joten ei herunu mitään erikoiskohtelua sillon.

Tänä vuonna Juhalle sattui onneksi vapaaviikko.

Meillä äitienpäivä starttas näin :

 Juha teki mulle heti aamusta kakun, joka oli toooosi hyvvää.

ja sitte sain kivan kortin.

Myöhemmin päivällä lähettiin Sofian kans sitte kahestaan siivoamaan vähän takapihan terassia ku hellu rupes taas touhuamaan jotaki keittiössä ja mulla ei sinne kuulemma ollu mitään asiaa.

Äitienpäiväksi sattu kyllä niin mahtava ilma!

*puss*

Räkänokka harjanvarressa.

Ahkera apuri.

 Ku tultiin sisälle takasin niin keittiössä ootti tämmönen:

Herkku ruokaa ja patonkia vielä päälle... 

Kyllä minun kelepas olla pollotella ko ei itte tarttenu tehä mittää!

-------

Sofia oli viime viikolla yli 40 asteen kuumeessa ja edelleen vaivaa kauhea yskä ja nuha.

"Pikku Pottuki" on alkanu yskimään ja välillä tuntuu olevan aika tukkonen.

Nytte toivotaan ettei perunalle nouse kuume!

Eilen oli Sofian 1,5 v neuvola ja neitille oli kertyny laardia 10,95 kg ja pittuutta 82,5 cm!

(painoa olis varmaan ollu enempiki jos ei neiti olis ollu niin monta päivää kipiänä ennen neuvolaa

Neuvolassa Sofia näytti kyllä neukkutädille että kuinka paljon temperamenttiä voi pienestä tyvärestä löytyä!

Kirjat ja lelut lens nurkkaan ko täti koitti sen kans leikkiä. Ehhe-h. 

Ei neitiä palijon kiinnostanu yhteistyö. 

Samalla oli perunan 1kk neuvola.

Painoa oli kertyny jo 4330g ja pittuutta 53,7 cm!

Kahessa viikossa painoa oli tullu melkeen kilo lisää!

Eipähän tarvi ressata etteikö poju sais tarpeeksi maitoa :))

Ei mulla muuta tälläkertaa!

Mikä ihimeen pääsiäinen.....

Mie en ole oikein pääsiäis ihimisiä.

Noita-akat on pelottavia. 

Suklaamunat on pahoja. (paitti mignonit)

Keltanen, joka sattuu olemaan yks pääsiäisen väreistä, on aivan kamala väri.

Ainoa hyvä asia pääsiäisessä on mämmi!

Meijän pääsiäinen siis kuluu niinkö mikkä tahansa muutki viikonloput. 

Ei mitään muuta normaalista poikkeavaa, paitti hulluna mämmin syöntiä.

Ja sofialle tietenki seku muodon vuoksi yksi suklaamuna.

Juha on koko pääsiäisen töissä ja mie en uskalla enää liikkua edes sodankylään ennenku vauva syntyy.

Rovaniemellä on jotenki turvallisempaa ku sairaala on tuossa parin kilometrin päässä, eikä 120 km päässä niinkö  jos olis lähteny Sodankylään sukuloimaan pääsiäiseksi. 

Tännään mie olen vaan tylsistelly sisällä vaikka ulkona oli ihan mahtava ilima.

Raija(meittin isin hellu) kävi hakemassa Sofian ulkoilemaan melekeen 3 tunniksi. 

Sen koko 3 tuntia mie käytin oikiastaan vaan sohvalla rötköttämiseen. Ja tietenki nukkumiseen.

Nii ja tein mie kyllä aika hyvvää ruokaa tännään.

Vaikka itte sanonki.

En ole ikinä oikein tykänny kanan lihasta. En tiiä miksi, se ei vaan oo mittään suurinta herkkua.

Myöskään vuohenjuustosta en oo ikinä tykänny. Se on aina maistunu minun mielestä ihan hikisukalle...

.... mutta kappas kummaa kana+ vuohenjuusto. NAM!

Kokkailin siis vuohenjuusto-broileripastaa. 

Ainoa ulkoiluni tänään oli kahvin juonti takapihalla. Ja aika komiasti se aurinko paisteli!

Ilme oli taas kohillaan.

päivän pöperöt.

Nii ja innostus kuvvaamiseen on löytynyt taas.

Ainaki toivon mukaan. Lisä-intoa on tulossa postin mukana.

Harmi vaan ku tässä on näitä pyhäpäiviä niin ei posti kulje....

Ajattelin alottaa ihan puhtaalta pöyältä ja opetella koko järkkärin käytön alusta loppuun.

Tämmösiä mie siltä posti-patelta oottelen:

Parempia kuvia Canon EOS- järjestelmäkameralla kirja.... 

.... ja jalusta kameralle.  

Makro- objektiivi. Vihdoin ja viimein raskin sen ostaa!

mums.

Ensin selaillaan seku huvikseen kaikkia herkku leivos ja kakku ohjeita.

Sitte ku muutaman sivun on kääntäny ja jonku ohjeen kohalla alakaa kuola valumaan, sitte se on selevää.

Nimittäin se että mitä herkkua leipasee anoppilan väelle.

Päätin tehä Domino-minttukrokanttikakkua. Eiköhä se niille kelepaa.

(oikiasti käytin kyllä niitä halapis versioita domino kekseistä, hyi minua.)

 Sitte kauppalistan kirjottelua ja ostamaan kaikki ainekset.

Kaupasta tullessa huomasin että ohops tullee hoppu neuvolaan ja eipä vielä kerenny alakaa leipuroimaan.

Nii ja ettei kakku ainekset häviä parempiin suihin sillä välin niin hellulle piti jättää rakkauen täyteinen viesti:

Neukun jälkeen:

Tuumasta toimeen ja tulos oli seuraavanlainen:

Hox. Se oli tuon näkönen.

Mehä tietenki jo vähän maisteltiin.

ihan vaan sen takia että tietää kehtaako sitä vieraille huomenna tarjota ;D

It's back.... nimittäin meikän ruokahalu. :D

Tietenki ko oli kipiänä monta päivää ei tullu myöskään syötyä kunnolla moneen päivään.

Hirviää vastentahtosta paastoamista ollu siis tämä viikko.

MUTTA NYTTE SE SAA LUVAN LOPPUA.

Nimittäin:

+ 

+

+

 +

 =

Nytte on varmaan neuvolan tätiki tyytyväinen kun en vahingossakaan päästä painoani laskemaan.

( tajusin juuri että mie tehin  just postauksen hodarista.... tiiän oon aika lihis, ainaki tuleva semmonen)