Instagrammi puklaus, olokeepa hyvä.

 Mulla on ollu kaks pulmaa. 

Miten jaksaa kantaa mukana helevetin isoa kamera laukkua oman käsilaukun lisäksi?

Ja

Miten jaksaa aukassa kannettava ko puhelimellaki pääsee nettiin?

Noh puhelimella ei paljoa jaksa mitään postauksia vääntää niin siksi täälläki ollu niiin hilijasta.

Ko en oo jaksanu sitä järkkäriä raahata paikasta toiseen niin puhelimella on tullu räpsittyä sitte senki eestä kuvia. Kävi jopa mielessä että se nokian uus kamera jossa on kännykkä samassa olis aika otollinen vaihtoehto mulle. Pieni ja näppärä 41 megapikselin pakkaus.

Ainoa huonopuoli siinä on että se on nokialainen. Ja toisekseen.

Kuka oikiasti haluais semmosen kameran joka kesken kuvaus session alakas soimaan.

Ja sitte se kannettavan aukasemisen puluman oon kyllä ratkassu.

Tietokoneen aukasu on ollu niin työlästä sen takia ko meillä ei ole ollu oikiastaan mittään muuta paikkaa datailla ko keittiön pöytä. Ja keittiöönkö meet datailemaan niin saat olla rauhassa 2 minuuttia ja sitte sulla on 2 räkänokkaa siinä vieressä vinkumassa että "äitiiiii, anna päärynää. Äiti mie haluan maitoa. Äiti sitä ja tätä ja tuota" Ja se siittä rauhaisasta nörttihetkestä.

Nyt on käyty Ikeassa mutka ja mie sain vihdoin ja viimein oman rauhaisan nörttipaikkani.

Problem solved.

Olohuoneen rauhaisa nurkka jossa ei ole jääkaappia lähettyvillä niin lapsille ei ole mitään mitä multa vinkua. Paitti eiköhän ne vielä jotaki keksi.

Me ollaan tässä parin viikon sissään pyörähetty kaksissa häissä.

Onnea vielä Anulle ja Ilkalle.

Sekä Hennalle ja Jukalle.

Nii ja meki ollaan oltu muka ihan in lööv.

Kesä ja kärpäset...Ne on saanu minun ja hellun päänupin sekasin, ko kerta ihan samassa kuvassaki ollaan poseerattu.

Tiistaina juhulittiin 2v hääpäivää.

Aamulla ko heräsin niin keittiön pöyvällä ootti kortti jossa luki:

S <3 J 1V

En voinu mittään muutako alakaa nauraan ja korjasin sitte Juhalle että me ollaan kyllä oltu 2 vuotta naimisissa.

Hellu ei meinannu uskoa millään, jotenka heti hääpäivän aamusta meillä meni tappeluksi.

Käskin herraa tarkastammaan päivämäärän sormuksesta.

Sitte se vihdoin ja viimein usko.

Korjas kyllä tilanteen sanomalla " No sinun kans on niin kiva olla että aika mennee niin nopiaa" 

 Hääpäiväksi leipasin sitruuna-suklaa kakkusen. oli hyvvää.

Ja vihdoinki sain hyvän syyn ottaa käyttöön se vähän prameampi astiasto.

Villeroy & boch new wave.

Ah.

Juhalla on nuihin astioihin käyttö ja koskemiskielto mutta tän kerran annoin senki syyä semmosesta.

Nii ja kuvasaldoa ikean reissusta:

( Hellu niin ilosena ko se taas reppana luuli että mennään pelekästään nuuskaa ostaan, just ennen kuvan ottoa paljastin että " HEI SIE PÄÄSET MINUN KANS IKEAAN")

 Ja ilime oli kyllä kymmenen kertaa myrtsimpi siinä vaiheessa ko käveltiin kassalle.

hihi.

Uusi nörttinurkkaus piettää sisällään tietsikkapöyvän, rottinkituolin ja lampun. Plus tieteski lampaantalijan.

Nii ja tännään on käyty taas laittaan pieni läntti mustetta ihhoon.

Tatuointi tuli korvan taakse ja mie hoksasin sitte vasta ko menin tatuoitavaksi että PASKA MIE EN MUISTANU PESSÄ AAMULLA KORVIA.

Ja sitte vaan paniikinomaisesti mietin itekseni että mitähä tuo tatuoija tuumaa jos sieltä minun korvasta kurkistelleeki joku vaikkupallo.

Ei sieltä vissiin kurkistanu. Ko ei se ainakaan puhunu mittään.

Kaks vuotta oon suunnittellu että laitan kyseisen tatuoinnin.

Oon tullu siihen tulokseen että ei se vaihtamalla parane. <3

Hienon näkönen tuo tähti ko se on vielä ihan muodoton ko se turpos ihan mielettömästi tuosta kohalta. Oon pallerokorva tällähetkellä. Toivottavasti laskis turvotus noppeesti niin sais tähti sakaransa oikeille kohille :D

Ja jos joskus pitäski vaihtaa niin sitte pittää vaan ettiä joku JALMARI tilalle.

No ei silti.

Emmie vaiha.

Vaikka Jalmari olis kyllä aika kiva nimi.

Jallu, Jalmasteri.

Okei nyt mie lopetan.

heihei. 

( Ensviikolla me lähetään seikkailemmaan Norjaan) :))))))))

I-N-A-R-I.

Viimiset 5 vuotta ainaki on menny Juhannuksen tienoilla rokkihömpissä Riipissä.

Tänä vuonna riipirokkeja ei järkätty jotenka mie sain ihan itte päättää mitä me tehhään juhannuksena.

Sain vihdoin ja viimein sen haluamani perhe juhannuksen.

Reilu viikko sitte starttailtiin audin keula kohti inaria.

Tai oikiastaan vähän inarin ohittekki.

Semmonen abauttiarallaa 50 kilometriä vielä inaria pohjosemmas.

Siellä on minun supermummin ja superpapan mökki.

Ja sielä se mummi ootteliki lämpimine ruokapatoineen ja saatiin heti lihasoppaa ja tuoretta patonkia kitusiin.

Nam nam. 

Kyllä kannatti istua autossa melekeen neljä tuntia.

Otto-pappa ja Sofia.

Mummi oli kipeänä kun mentiin mutta onneksi

Superpappa näytti supervoimansa ja leikitti lapsia minkä ehti.

Mie kulutin aikaani ensimmäisenä päivänä näin:

Ja tietenki makkaranpaistamisen ja savukalan syömisen välissä mie muka yritin näpsiä kuvia.

Nää kaikki kuvat on kylläki ihan mökki pihasta napsittu ko mie lyllerö en jaksanu kauemmas liikkua.

Nii ja tiiättäkö miksi mie sanon minun pappaa superpapaksi?

NO TÄMÄN TAKIA:

Papalla on ikkää 77v ja se on rakentanu mökille ittellensä sinne punttipenkin puusta että saapi reenata.

Jos tuo ei oo Superia, niin mikä sitte?

Saanko esitellä meijän hotellin?

Siis minun ja Juhan.

Lapset jätettiin tästä 5 tähen hotellista ulos ja saivat nukkua ihan mökin sisällä.

Kodassa oli kiva nukkua. Ainaki siihen asti kunnes sääsket tajus tuon hormin reijän ja mönkivät sitä kautta sissään . 

Mökkeily oli kivvaa lastenki mielestä.

Nehän ei olis muuta tehenykkään ko ollu ulukona koko ajan.

Sofia kehitti myös uuen pallopelin.

Yhisti lentopallon ja sulkapallon.

Ei ihan keksitty sille vielä nimeä mutta saapi ehotella?

Mökillä meni aika syödessä, saunoessa, uijessa ja seku rentoutuessa.

Ainii, paitti käytiinhän me kalassaki Inarilla.

Virvelöinti ku on kerta niin kivvaa.

Juha sai kolome fisua ja mie melkein yhden.

Nostin sen jo pois vedestä mutta huomasin että se oli vasta semmonen 20cm pitunen taimen ja päätin että se saapi jäähä kasvamaan ja hajen sen sieltä sitte vaikka syksyllä poijes.....

Ja se joka juttelee Juhan kans niin se väittää sitte että en vaan saanu sitä rantaan asti ko paskiainen pääs irti.... mutta äläkää uskoko. Sillä vaan vituttaa ko mie olisin saanu taimenen ja se sai vaan niitä harreja.

mökki.

mökkiranta.

mökkilook kunniaan.

Supermummi.

ja superpappa.

Tää eräjorma tais olla jottain paikallisia ?

Mökillä viihyttiin kolomen yön verran.

Ja voin kertoa että nautiskelin joka hetkestä.

Kyllähä sielä rentoutuu ihan eri tavalla.

Mutta kuitenkin.

Ko mie en mikkään mettänpeikko oo ikinä ollukkaan niin se kolome päivää riitti mulle ihan mainiosti, sitte tuli jo ikävä kaupunkiin, ja ikävä mäkkäriin.

Koko aikana mulla ahisti eniten se että lähimpään mäkkäriin oli mökiltä matkaa noin 350km.

Nyt ollaan jo turvallisesti kotona ja lihavan mieltä rauhottaa ajatus siitä että mcdonaldsiin on vain n. 7km.

Ny on turvallinen olo ko tietää että sittekö se big baconin himo iskee niin sitä kans saapi mussuttaa.

Läski ko läski.

Joku mettänpeikko eksy keskelle tietä.

Mites teijä juhannus?

Kyllä isi on ihana.

Viime viikko oli piiiitkä ja tuskanen viikko.

Ainaki meijän neitille.

Viis päivää melkein 40 asteen kuumeessa. Kuumeen syy jäi arvotukseksi koska mitään flunssa oireita tai muitakaan semmosia ei ollu. Pelkkä kuume vaan. Käytiin keskussairaalassaki selvittämässä että mistä vois johtua, mutta ei saatu vastausta sieltäkään. Vauvarokkoa aateltiin olevan, mutta eipä niitä näppyjäkään missään vaiheessa ilmestyny. No, pää asia että neiti on nyt terve ja taas täynnä virtaa.

Meillä ei mitään muuta tehty ko pötkötetty kokonaiset 5 pv.

 Onneksi isi oli kotona niin sen kans oli kiva pötköttää ja mieki sain välissä vähän hengähtää.

Kuten seuraavasta kuvasta huomaatta niin Sofian pusu vaihe vaan yltyy yltymistään.

Kauhia pusumoottori. :D 

Joskus suudelmat on niin intohimosia että neiti ottaa pussauskohteen päästä kiinni ja antaa oikein kuolasen pusun. Jotenka kuola kammoset, äläkää tulko meille.

(Hemppistely varotus. Tiedossa "aaaaaws" reaktion aiheuttavia isi ja lapsi kuvia)

<3

Sairastelun jäläkeen ilo oli ylimillään!

Soffilla (ja Lukaksella) siksi että pääsi mummun tykö La-Su yöksi.

JA ÄITILLÄ SIKSI ETTÄ TIEDOSSA OLI:

Juotavaa & ja hyvää seuraa!

Maria tuli nimittäin Rollo huudeille.

Suunnattiin komedia festivaaleille kattoon stand up esityksiä. (mm. Niko Kivelää ja Ismo Leikolaa)

Onneksi oltiin ostettu liput etukäteen ko nehä oliki ihan loppuunmyyty. Porukkaa käänty ovelta takasi.

Kerranki sai itte olla vahingonilonen ja hihitellä "buahahahah, kerranki oltiin viisaampia" :D

Sen jäläkeen ko oltiin naurettu mahamme kippeiksi niin suunnattiin tietenki taas amarillo mätöille.

Mums.

Amarillon jäläkeen tietenki tanssimaan. 

Sunnuntaina jalat ja pää huusi hoosiannaa.

Joo elekää kysykö. Mulla oli joku ihime juttu nuitten sormien kans. Vaikutti hyvältä idealta parin sidukan jäläkeen. Nyttekö kattelee niin  oon enemmänki sitä mieltä että olen vähä jäläkeen jääneen näkönen :DDD

p.s. Yhtä eukkoa mulla olis ihan mahottoman kova ikävä.

Ennää vähän päälle kuukausi niin sitten näjemme. JUU NOU ;)

Ensimmäinen hääpäivä.

Hui, siitäki on jo vuosi ko nämä kaks tyyppiä hikkoili ko pikku possut kirkon alttarilla ja takelteli suustansa sanan: Tahdon. 

Nopiasti se yks vuosi vierähti.

Avioliitto on sitä, että nainen pyytää miestään riisumaan pyjamansa - pestäkseen sen.

 (Ria Wagner)

Aviomies on hän, joka auliisti lupaa täyttää pyyntösi, mutta ei ole vielä hievahtanutkaan kun olet tehnyt sen jo itse.

(Deborah Collins)

Aviomies on hän, joka rymistelee sisään huutaen "Hei rakkaani" - ja suutelee sitten kissaa.

(J. Rainbow)

Aviomies on hän jota ennen toivoisit kuolevasi - ettet joutuisi elämään ilman häntä.

(M: Larter)

rokkihommia.

Porukka innostu vettään olen suomalainen biisiä aika tunteella. Mulla olis videokuvvaaki tästä, mutta jos sen tänne laittasin niin saattas tulla sanomista :DD

Vuojen 2011 kokko samasesta paikasta.

Mini sormessa mini sormus.

Kolme ekkaa kuvvaa on lainattu Mirkulta koska minen uskaltanu ottaa ommaa järkkäriä mukkaan menoihin.

Juhannus siis vietettiin jälleen kerran Riipissä kuunnellen mussiikkia ja kännisiä ihimisiä. 

Ja arvaattako mitä. Olin tasan vuojen selevinpäin ja siihen tuli Juhannuksena muutos.

Lukas ja Soffi jäi mummun hoiviin ja tämä mamma lähti kilisevän pussin kans kohti Juhannuksen viettoa.

Muutaman breezerin jäläkeen pikkusen hihitytti enempi mutta siihen se jäiki.

Elikkä pieni hiprakka saavutettiin. Kello 23 jäläkeen en ennää juonu tippaakaan ja aamulla ei ollu rapulasta tietoakaan.

Riipissä kuunneltiin ensin ko tyypit sielä soitti ja heti ko soitot loppu niin siirryttiin rannalle kattomaan kokkoa.

No eipä nähty muutako hiillokset ko joku tollero oli sen käyny ennen aikojaan sytyttämässä. 

Haettiin Juhan kans tilanteesta ne positiiviset puolet... Olipahan ainaki hyvä hiillos jossa paistaa makkaraa. :D

Kello kolomelta yöllä vanahuksille iski väsy ja lähettiin anoppilaan nukkumaan.

Sunnuntaina tultiin sitte kotio.

Arki läsähti vasten kasvoja heti maanantaina ko hellu lähti töihin ja mie jäin taas lasten kans kottiin.

Raivostuttavaa ko koko viikon ollu näin paska ilima ettei edes ulos pääse.

Huomenna tehhään viikonlopuksi maiseman vaihos.

Jotaki actionia tähän elämään.

Ei mulla taas kyllä mittää asiaa ollu.

Seku muuten vaan selitin.

Loppu.

Kuvia viikonlopulta.

Pieni mies.

Monninen.

Äitin nappisilimä.

Leikkimässä.

Heidi ja poju <3

Isi ja poika väsähti.

Taiteilija työssään.

Meijän viikonloppu meni siis rauhallisesti kotona tutustuen uuteen perheen jäseneen.

Sofia on suhtautunu yllättävän hienosti pikku veljeen. Sillonko vauva alkaa itkemään Sofia rientää ensimmäisenä pussailemaan ja halailemaan vauvaa. Tietenki sitä semmosta mustasukkasuuttaki on havaittavissa. Kärty haisee normaalia enemmän, mutta sehän kuuluu asiaan ja menee toivon mukaan jossain vaiheessa sitte ohi ku neiti tottuu pikku veikkaan. 

Kovasti on koitettu antaa neitille vähän extra huomiota, kuten käyty ihan kahestaan kaupassa tai ulkoilemassa.

Sofia sai viikonloppuna mummolta ja papalta leikki- keittovälineet.

Tännään sitte tehin meille ruokaa ja kuuntelin ku Juha leikki Sofian kans Soffin huoneessa.

"Niin justiin, otetaan tästä tämä pupu"

"Ja laitetaan se pannulle. Sitte paistetaan. Tulee hyvvää jänistä!"

Tässä vaiheessa minun piti mennä kattomaan että mitä ne hommailee. Pienehköt repiämiset huoneen ovella ku huomasin että Juha istuu lattialla piettää paistinpannua käjessä ja siinä pannulla "kärisee" Sofian pehmopupu. :D:D Ja eiköhän neiti sitte teheny saman perässä.

Juha kattoo minua ja tokas vaan että : "No pittää se ajoissa opettaa että lihansyöjiä me ollaan. Paistetaanko seuraavaksi vaikka tuosta tuomonen muumi?" :DDD

Nii justiin. Tosi reilua ku isi paistaa lapsen pehmoleluja pannulla. 

Plus toinen juhan väläytys viikonlopulta.

Allekirjottanu vetas aamukahavit henkeen ja meinas tukehtua herran kommentin seurauksena.

(Synnytyksen jäläkeen meittille on ilimestyny jostaki piilosta tissit )

Istuttiin keittiössä pöyän ääressä ku juha vaan tokasi

J:"Jumalauta sulla on isot nyt nuo tissit. Pääski näyttää ihan nuppineulalta"

S:" mutta muista, väliaikaista kaikki on vaan."

Että tämmöstä meillä.

Ja netti tökkii edelleen. Saunalahti saa huomenna kuulla kunniansa ko soitan ja annan vähän palautetta.

Viime viikonloppua.

Perjantaina Sofia lähti viikonlopuksi mummon hellään hoitoon.

Perjantai koostu mm. amarillo mätöistä, Heidistä, Mr. Lordista ja poikien änäri-illasta.

Lauantai aamuna Juha suuntas jo heti kymmeneltä mondelle saundtsekkeihin.

Tiedossa oli nimittäin jalometalli bändikilipailu.

Lapin alueelta viis bändiä pääsi kilipailemmaan siitä kuka niistä turjakkeista pääsee soittamaan kesällä jalometalli festareille. Pojjat veti hyvän setin ja saivat tuomaristolta hyvät palautteet, mutta voittoa ei tällä kertaa tullu.

Nii joo ja Treatmentiltä on tullu uus demoki.

Nimeltänsä Verdict.

Käykäähä kuuntelemassa täältä.

Meittin lemppari on ainaki tuo Last Day.

Maha pystyssä menossa rokkihommia kattelleen.

Ja saattohan mulla tieten olla lauantai aamuna pikkasen tylsää ku olin ihan yksin kotona?

Sielä se rokkaili se minun hellu.

Sunnuntaina haettiin Sofia takasin kotia ja että arvaa kuinka molin ikävissäni.

Mutta niin se oli vissiin ollu neitiki ku koko sunnuntai päivä meni pusutellessa ja halaillessa.

Isi vähä väsyneenä rokkijutuista. Siispä sohovalla oli hyvä röhnöttää.

Enää muutama hassu päivä laskettuun aikaan ja olo on sen mukanen.

Vauva painaa jo niin tuonne alas lantioon että autolla ajaminenki tekee kipeää.

Joka paikka on ihan jumissa. Toivottavasti tässä ei tarttis ennää kauaa kärvistellä ennenku pääsee synnärille. 

Mutka Ruotsinpuolella ja uutta neitin huoneeseen.

Saanko esitellä.

Perhe Kemppainen.

Pienin ja söpöin perheenjäsen Kemppainen.

Äijämäisin ja ahmatein perheenjäsen Kemppainen.

(Tällähetkellä) pulskin ja pisamaisin perheenjäsen Kemppainen.

Tämä pieni pesue siis suuntasi yhessä Tornioon ja Haparantaan.

Sofia meni Tornioon isomummun tykö hoitoon siksi aikaa että mie ja Juha käytiin shoppailemassa Ruotsin puolella. 

Rockit soi kello 11:02 ja sillon oltiin Torniossa perillä.

Pitihä se käyä maistelemassa että onko Ruottin puolella erinmakusia hamppareita ku Suomessa. naminami.

Juha tietenki suuntas nuuskairan tukkuun hakkeen nuuskaa ittelesä ja parille kaverille.

 Hampurilaisten ja nuuska ostosten jälkeen oli hyvä suunnata:

IKEAAN.

Sieltä löyty vaikka ja mitä.

Sofialle sänky ja sitte tulevalle vauvalle uus peitto ja tyyny ja kaikkea pientä krääsää.

Ikean jäläkeen tsippailtiin ruottinpuolelle ruokakauppaan ostaan kaikkea namia. 

Sittekö  herkut oli ostettu niin Sofia kyytille ja eiku menoksi.

Elikkä takasin Rovaniemeä kohen.

Paluumatka alkaa 15:53 ja Rockit soi taas.

Vakioherkut jotka pittää aina käyä ostamassa ku poikkeaa ruottissa.

Jokku hakkee nuuskaa, mie haen juustoa. Tämä voittaa oltermannit mennen tullen ja palatessa.

kaviaaaaaaaria lähtee kans aina matkaan ku se on sielä reippaasti halavempaa ku suomessa.

Neitin huoneen uutta ilmettä

Sofia ei oo ennää vauva, joten se ei myöskään ennää nuku vauvojen sängyssä.

Pinnasänky siirrettiin tulevaa vauvaa varten meijän makkariin ja neiti sai ittellensä omaan huoneeseen uuen hienon jatkettavan sängyn. Oon jopa Sofialle kateellinen, mieki tahon tuomosen punkan ittelleni.

Tästä pisteestä alotettiin. Ikean palapeli.

Ja tähän päädyttiin. IHAN ITTE KOKOSIN. En antanu Juhan auttaa ollenkaan.

Neitin huonetta.

Lelukori on iha täys.

Nytte neiti on nukkunu jo parit unet uuessa sängyssä.

Me pelättiin että Sofia ei rauhottus ollenkaan unille ku nytte pääsee itte sängystä pois jne,

mutta ei ole ollu mitään ongelmia. Sillonko on nukkumisen aika niin Sofia pistää ihan kiltisti unille.

(btw. Yläpuolella kuvassa näkyvällä lelukorilla on aika mahottomasti tunne-arvoa. Koria on käytetty aikasemmin kehtona ja siinä on vauvana pötkötelly minun äiti elikkä Sofian mummi. Nytte kori on jo niin ajasta kärsiny että siihen ei kyllä voi vauvaa pistää nukuskelemaan.)

Eikö ookki hieno sänky!

Huomisen ohjelmassa on meijän makuuhuoneen laittaminen uusiksi.

Uuet verhot ja pinnasängyn laitto sun muuta pientä.

Postausta siitä sitte seuraavaksi.