Keittiö ja siellä hääräilevä pikku dyykkari.

Mulla oli jokunen viikko sitte pieni uudistus projekti keittiössä.

Sen jälkeen ku meillä oli remppa ja laitettiin koko kämppään uudet tummat lattiat, mulla alko ahistaa ku keittiö oli yhtä tummanruskiaa joka nurkasta.

Kauhian tunkkasen näkönen.

Olisin niin halunnu valkosen ruokailuryhmän.

Selailinki kauan aikaa kaikkia mainoslehtisiä että jos jostain löytyis se täyvellinen.

No löytyhän se.

Harmi vaan ko minun lompsa ei ollu niin täyvellisessä kunnossa että olisin voinu lunastaa sen ihan kotia asti.

Lompakosta löyty kuitenki sen verran oravannahkoja että sain ostettua valakosta maalia.

Ja siitähä se sitte lähti.

Tässä vuojen takanen kuva meijän keittöstä, sillon oli vielä nuo hirviät lattiatki.

 Ajatuksenahan oli säästää rahaa ja maalata pöytä plus tuolit.

Kuitenki huomasin maalauksen jäläkeen että verhot oli väärän väriset, mattoki oli aika onneton, lamppukaan ei ennää sopinu tyyliin yhtään.

Joten tat-tara-aa.

Shoppailin uuet. 

Uusvanha maalattu pöytä sekä muut härpäkkeet.

 Lempparein löytö oli keittiön uus lamppu.

Kivan yksinkertainen, mutta silti siinä on tommonen pieni kiva yksityiskohta.

Ja sitten.

Minulla on arvoitus.

Kuka:

-Reppii pyykit pois pyykkikorista?

- Tunkee tavaraa/esineitä/vaatteita vessanpönttöön? 

- Kiduttaa kissaa?

-Kaivaa kissanhiekka laatikkoa ja laittaa sieltä löytämänsä kakka kikkareet kissanruoka kuppiin?

( Joo että bon appetit vaan Monnille, syöppä ommaa paskaas) 

- kaivaa ja tyhjentää keittiön roskista niinku mikäki dyykkari

NO VASTAUSHAN ON KUKA MUUKAAN KU LUKE.

Roskiksen kaivelu on ajanu minut hulluksi.

Tai no ei se kissanpaskan kantelukaan mittään kauhean ihanaa oo, mutta sekin onneksi on alkanu jo vähentymään. En tajua mikä siinä paskassa viehättää. :DD

Mutta siis bäk tuuu the roskiksen kaivelu.

Ihan hirviää.

Ties kuinka monta kertaa herra on pölähyttäny lattialle märät kahavin purut, ruuan jämät, perunankuoret.

Samalla on sotkettu omat vaatteet plus keittiön matto ja lattia.

Hyi.

Ja joskus jopa herra on vähän jottain edellispäivän ruuanjämiä sieltä roskiksesta maistellukki.

Ai että, ku tullee ihan vesikielellekki ku aattelenki.

yök.

No yks aamu mulla meni vihdoin ja viimein hermot tähän hommaan.

Olin justiisa laittanu jätkälle puhtaat vaatteet päälle ku oltiin tarhaan lähössä ja sitte autoin sofiaa pukemaan ku tuli taas liian hilijasta.

Sieltähän se jätkä löyty taas keittiöstä.

Roskiksesta oli kaivettu edellisillan puuron jämät ja niillä sotkettu kaikki vaatteet.

Joten eikö taas menny kaikki uusiksi.

Sillon mulle riitti.

Koulusta ku pääsin marssin kauppaan ja ostin lapsilukon.

Oon aina ollu vähän näitä vastaan, pitäis muka jaksaa olla se kärsivällinen vanhempi ja kieltää vaan niin kauan että se mennee perille.

Ja hevonketut.

Ennää ei vois kiinnostaa pätkääkään tuomoset periaatteet.

Kokkeilkaapa itte kieltää 200 kertaa päivässä samasta asiasta.

3 eurolla turvasin oman mielenrauhani. 

BUAHAHAHAHA. KOITAPPA NYTTE AUKASSA SITÄ KAAPPIA.

*tässä kohtaa paskaset röhönaurut*

ei mulla taas muuta.

No mite se meni.....

No mite se meni se joulu?

Me ainaki veettiin napamme täyteen kinkkua ja laatikoita.
Niin palijon siis ettei varmasti taas seuraavaan vuoteen tartte ajatellakkaa jouluruokia. Hyiv.

Pieni ja kuolaava tonttunen.

Pitihä se ottaa jäbän ekana jouluna tämmönen äitipoika kuvaki.

Joululahjoja tuli rutosti.
Siis lapsille.
Me oltiin vissiin isimiehen kans oltu tuhumia ko ei meille ollu ko pari pakettia.
Mutta niistäkin olin tietenkin tyytyväinen.
Lasten riemu sen joulun teki. Tai siis Sofian riemu. Luke ei palijon vielä tontuista, pukeista tai lahjoistakaan tajunnu.
Lahjapaperi oli se kiinnostavin juttu. Ei niinkään se ite sisältö.

Soffi oppi hyvin äkkiä että pehemiät paketit on ihan tylsiä ko niistä ei ikinä tullu mitään millä voi leikkiä.
Viime jouluna lahjoista paljastu hitosti hello kitty roinaa. Tänä jouluna muumit oli vallannu pakettien sisällön.
Hyvä niin. Mielummin niitä muodottomia hellyyttäviä otuksia ko sitä oksennusrefleksin aiheuttavaa ylisöpöä vinosilimästä mirriä.

JA NYTTE ON SIIS OIKIASTI ANNETTAVA ANOPILLE PROBSIT.

Minun lempparijoululahjani.

 (tai no siis juhalle ja mulle soli suunnattu mutta uskon että voin ihan hyvällä omalla tunnolla omia sen ihan kokonaan itselleni)

Kaks in yks akkuimuri.

Ihan mahtis tämmöselle perfektionisti siivoojalle.

Varsinki nytte ko on tummat lattiat niin tajuattako kuinka mulla ottaa päähän ko siinä näkkyy joka ainua valakia kissan karva ja leivän muru?

Ei haittaa ennää. Nytte oottelen jo aina valamiina taisteluasemissa että millon monni tiputtaa yhen karvan lattialle niin saan samantien kätevästi impparoitua sen siitä pois.

Ja puhumattakaan Soffin murustelusta ko se syö jotaki pöyän ääressä...

Sofian lemppari lahja oli ilimiselevästi

rattikelekka.

Koko ajan pitäs päästä ulos leikkimään leikkiä jonka nimi on "kaikki kyytiin".

Ja sitte jos ei päässä ulos leikkiin niin tätä kaikki kyytiin hommaa kuivaharjotellaan joko äitin tai iskän päällä hyppien ja leikkien että ajettas stigalla. Minustaki son tosi kivvaa.

Lukas sai joulupukilta toppapussin.

Mieki tahtosin tuomosen.

Siis ittelleni.

Ja tarpeeksi ison pulukan jossa voisin röllöttää.

Se olis sitte taas asia erikseen että kuka minua suostus siinä pulukassa vetämään.

Löytyskö vapaaehtosia?

No mite se meni se uus vuos?

No mulla se meni näissä merkeissä:

Jätkäporukassa.

Vaikka olinki ainoa naisihiminen koko illan aikana tässä porukassa niin ei haitannu ei niin tippaakaan.

Oli suppppper hauskaa ettenkö sanois.

Ihan vaan änärin peluuta, ghta ja juuuuuuuuuustoja.

Sitte kello 00:00 väännyttiin keskustaan kattoon ilotulitusta.

Meijän Luke on kasvanu jo hirmu isoksipieneksi pojaksi.

Se ossaa seisoa tukea vasten.

Ottaa pari askeltakin kun pitää sitä käsistä kiinni.

Se myös hoksas sen konttaamisen jalon taidon vihdoin ja viimein.

Shrekki täälä moi.

Ja koska Luke on nykyään niin iso poika että se ei heräile yöllä....

..... niiin Lukas on muuttanut.

Pinnasänky on siirtynyt Sofian kanssa samaan huoneeseen.

Ei mitään ongelmia edes sen illalla nukahtamisen kans!

Kumpiki pistää ihan kiltisti nukkumaan eikä jää herreille palloilemaan.

Mulla pelotti aluksi että mitäkhän siitä samassa huoneessa nukkumisesta tullee, mutta ihan turhaa pelekäsin. Nou onkelmia.

pikkutassu.

Herrasmies. Niinkö äit..eikö isänsäki. Jooo niiiiin varmaaaan.

NYTTE MIE SELITIN TAAS JO IHAN NOKKO JONNIN JOUTAVIA.

Koittakkee kestäää. TAUKO ON NYTTE OHI. 

Outoja selvityksiä luvassa vähä usiammin.

Terve-moro-moi.

kuittaan tältä erää.

Naulakkoa vaille valamista!

Lapset vietiin keskiviikkoa Sodankyllään asti evakkoon ja alotettiin se kauan suunniteltu remppa.

Harmi vaan ko kaikki ei mene aina niinkö suunnitellaan.

EI JUMALAUTA MITEN TIUKASSA TAPETTI VOI OLLA?

Käytettiin enemmän rahaa tapetin poistoaineisiin ko maaleihin.

Jumalauta. Kolomen laisia litkuja ostettiin ja aina saatiin todeta että noli toinen toistaan paskempia.

Tapetti irtos postimerkin kokosina paloina. Kaks päivää yritettiin nyhtää niitä irti siinä kuitenkaan onnistumatta. Mikalla meni sitte perjantai aamuna hermot ja se kävi vuokraamassa meille ison höyryttimen jonka avulla se tapetti lähti niinkö melekee itekseen irti.

Arvatkaapa kuinka vitutti. Kaks päivää oltiin turhaa työtä tehty ko olis ollu nuinki heleppo tapa.

Tapetin nyhtämistä.

Tapetin lisäksi lähtöpassin sai eteisen ruma rotisko komero ja lattia.

Perjantaina erehyttiin ottamaan pari remppakalijaa liikaa ja tuli sitte lähettyä vielä kapakkaanki.

Arvatkaapa oliko reipas ja pirteä olo seuraavana päivänä ko möngittiin aamuviieltä ensinnäki takasi kotia.

Herätys kymmeneltä ja eiku jatkamaan hommia.

Huhhhhhui. 

Sunnuntaina mie lähin ajelemmaan sodikseen hakkeen lapsia ja jätkät pisti paikat valamiiksi sillä välin.

Nytte pari ennen ja jäläkeen kuvvaa.

Keittiööönkin vaihettiin tumma lattia, mutta siitä ei nyt herunu kuvia ko joku mörönpoika oli sen käyny sotkemassa kuvauskelevottomaksi.

Eteistä.

Ennen.

Ja jäläkeen. Tuohon tuolin päälle tulee vielä semmonen naulakko/hattuhylly mutta en oo vielä saanu aikaseksi kiinnittää sitä.

Ja olkkaria.

Ennen. (Tästä  näjettä nuo hirviät listat mitkä tuola aikasemmin oli . EIJOLE ENNÄÄ.)

Ennen.

JA JÄLÄKEEN.

Nytte mie saan alakaa laittaan joulukoristeita paikalleen niin sais vähän fiilistä.

Aikasemmin ei oikein ollu mitään järkiä laittaa ko olis joutunu reppiin kuitenki ne pois.

Mitäs piättä?

Hikipylly täällä moi!

Tällä viikolla on kyllä ollu aika hullunkurinen olo.

Koko ajan tekis mieli pirruilla.

Hellullekki pari kivaa jäynää taas mielessä. En oo vaan vielä saanu aikaseksi toteuttaa.

(Kyllä , mie ruukaan jekkuilla. Viimeviikolla suolasin  Juhan mehut ja vedet.)

joo-o. Meikäläisen kans on varmaan tosi ihana asua.

Hulluuus iskee. ja tätä kuvvaa ko tarkemmin katto niin piti lähtiä heti nyppiin kulumat. TERVEPPÄ TERVE REHOTUS.

Meijä mini herra on viittä vaille valamis lähtemän kontaamaan. Ja hoksakkaa taustalla Sofia jolla on legolaatikko päässä. perus.

 Maanantaina tuli käytyä testaamassa Afro dancea ja oli aika erikoista, mutta kivvaa.

Sai ihan luvan kanssa sekoilla ja rummuttaa ilimaa.

Lopuksi oli vielä sitte vähä keskivartalo jumppailua.

Tykkäsin.

Eilen sitte kävin ekaa kertaa toiminnallisessa rvp:ssä.

Mulla ei vaan oikein sattunu vaatevalinta kohilleen.

Lähin reenailemaan vaalian harmaissa capripöksyissä.

Lopputuloksena sain hippaloija helevetinmoista kyytiä vessaan jumpan jäläkeen.

:D

Pöksyihin oli muodostunu hieno märkä hiki rantu just pyllyvaon kohalle.

TERVE.

Tännään piti sitte stadiumin avajaisten kunniaksi ja myöski välttääkseni tulevaisuudessa noloja tilanteita,

käyä ostaan kunnon reenivehkeet.

 Ja kaikki mustan väristä. Nytte saa persus hikkoilla ihan rauhassa ko sitä ei niin heleposti huomaa! :D

Kirppikselläki tuli käytyä.

Ja tällä kertaa saldona:

takki/pusero. jolla oli hintaa ruhtinaaliset 4 €.

Harmaa tunika. Kivan kevyt ja lämmin päällä. Huikiat 5 €.

valokuvakehys 3 €. Tässä oli sitä jotain.

country kitchen kahavi purkki! 4,5€ :)

Oon myöski tännää ollu niin reipas että nakkelin matot ja sohvatyynyt takapihan terassille tuulettumaan.

Sitte luutusin lattiat ja pyyhin pölyt joka paikasta.

Nytte on kiva hengailla ko jokapaikka kiiltää ja raikas tuoksu ko matotki sai vähä ulkoiltua..

Illalla vois lähtä vielä soffin kans pyörimään takapihalle.

Ei mulla muita juttuja kai ny ollukkaan. 

palaillaan. moromoi.

Lempparini mummi!

Nyt on taas saanu nauraa paripäivää niin että vattaan sattuu!

Thö supermummi oli meillä pari päivää ja sen kans ei ikinä käy aika pitkäksi.

Ja mie oon ihan superkatteellinen Lukaksen paijasta! 

Voisin ittellekki huolia tuomosen. Tai no se vois olla jo kohtuu noloa jos meikäläisellä olis tuomonen päällä ko en mittään moottoripyörää omista. :D Tai ees ossais ajaa semmosella.

Paitti oon mie aika usiasti kyytissä ollu. Eikö sole sama asia :D

Kova jätkä!

Soffillaki samallainen.

Ja oha se aika kovis tuo pikku muikkeliki. 

Pihallaki on tullu touhuiltua ja nytte meijän etupihhaa koristaa tämmönen :

Mummi on perfektionisti, jotenka lumiukkelilta löytyy myös rintaneula. 

Mummin kans taas yllätys yllätys puhuttiin alusvaatteista.

Mikä hitto siinä on että joka kerta meijän jutut eksyy tissiliiveihin ja pikku pöksyihin.

Mummi jutteli kuinka soli löytäny tosi hyvät alakkarit jostaki kaupasta jokka on tosi hyvät päällä.

Seuraavassa hetkessä soliki repiny jo pääly housunsa poloviin ja näytti mulle ihan konkreettisesti minkälaiset pöksyt sielä oli. Sanoinki että nytte tuli pikkase liikaa kurttusta  paliasta pintaa. 

Myöski yks mummin letkautus oli: 

"Mie aina nukun villasukat jalassa. Ne on niiin kivan lämpöset"

"Pappa se aina mulle kiroaa että sieki siinä. Sulla se on nuo villasukat jalassa tehtiin me sitte mitä vaan."

Tässä vaiheessa se rivompi puoli sai minusta otteen ja sain hirviän yök-nauru reaktion.

"Hyyyyi mummi elä kerro mulle tuomosia"

Mummiki repes sitte ihan täysin ja tuumas että:

"Noh, ei niitä aina kerkiä ottaa pois jalasta" :DDDDDDDDDD

SITTE PITI JO PISTÄÄ STOPPI JUTUILLE.

EN OLIS KESTÄNY KUULLA ENEMPÄÄ !

Mulla oli tiistaina niin palijon asioita hoijettavana että aikaa vierähti semmoset kuus tuntia, jonka ajan mumetsu oli muksujen kans meillä kotona. Ihan kivasti niillä oli menny vaikka mulla huoletti että miten se jaksaapi hoitaa ko Soffi on välissä niin kova päinen ko ei saa mitä haluaa.

Uhma-ikä on täällä. Iha järkyttäviä kilareita ko ei saaha mitä halutaan. huhhuuuuh.

Tännään käytiin vähän kaupungissa kiertelemässä.

Mummi lahjo minut uuella suihkuverholla. Olen jo kauemmin aikaa kuolannu tuota vallilan suihkuverhoa, mutta en oo itte raskinu ostaa. Minusta ku on pikkusen liikaa maksaa 50 euroa suihkuverhosta! 

Mutta mummi sitte lunasti sen mulle anttilasta ja mulla oli varmaan maailman levvein hymy.

Nii ja piti sitte tieten ite käyä hakemassa uus mattoki vessaan.

Ja lähiaikoina on myös tullu hankittua olkkariin uus kiva tikashylly.

Sitäki kauan aikaa kuolasin mutta en raskinu ostaa ku makso reilun satasen.

Nyt raskin ostaa ko oli puoleen hintaan .

Nii ja kirppikseltäki bongasin yks päivä olkkariin kaks pientä kivvaa taulua.

Lahjoin soffin keksillä pysymään paikalla  että sain kuvan :D 

NII JA TÄHÄN LOPPUUN ON PAKKO HEHKUTTAA!

VIIME YÖ OLI ENSIMMÄINEN YÖ KUN LUKAS EI SYÖNY YÖLLÄ OLLENKAAN.

ihanaa!

Nii ja pittää ihan videon muodossaki hehkuttaa että Lukas on vihdoin ja viimein lähteny mönkimään.

Herra on laajentanut reviiriänsä olkkarista ja on tehny yksinään ristiretkiä meijän makkariin, etteiseen ja vessaan. 

sekalaista settiä.

Minähä olin tännään reipas kaveri.

Aamulla pyöräytin olkkarin järjestyksen uusiksi.

Pittää välillä vähän vaihella niin ei kyllästy :)

Sittekö järjestys oli vaihettu niin pistin mopinki viuhtomaan ja luutusin lattiat.

Ja pyyhin pölyt.

 Sitte iski väsy.

Mutta onneksi niin iski lapsillekki. Kumpiki pallero vetas samaan aikaan 2 tunnin mittaset päikkärit.

Oli aika luksusta. Mieki taisin vähän sohvan pohjalle nukahtaa ja heräsin siihen ku multa pääsi semmonen sika ääni suusta ko vissiin yritin vähän kuorsatakki :DD

Hain pihalta yhen puutarhatuoleista ja löin lampaan taljan siihen päälle. VOILA, neitille oma pieni tuoli missä voi kattoa pikkukakkosta.

Päikkäreitten jäläkeen tungin ruuan uuniin ja keitin kahavit.

Nadja tuli meille kahavistelleen ja olipa taas kivvaa. :)

Illemmalla meijän oma remontti reiska Mika tuli kans kylään ja vihdoin ja viimein kurkisti sinne eteisen kaappi hökötyksen alle. Ja vittujen kevät, eihä siellä tietenkään ollu parkettia alla.

Jotenka remonttihommia tuli lissää. 

Se pieni pintaremontti ja eteisen uusiminen alotetaan sitte lokakuun lopussa tai sitte marraskuun alussa.

En malttais ootella, mutta pakko ku nytte on joka viikolle kaikenmaailman ohjelmistoa.

Äitin minimies täytti eilen 5kk <3

Soffinen.

Ainiiin ja en oo vissiin edes muistanu sanoa että meijän Soffi on alottanu kuukausi takaperin ihka ensimmäisen harrastuksensa: Temppujumpan! Soffi on TEMPPUKIRPPU :D

Temppujumppa on aina tiistaisin, mutta tänään ei päästy lähtemään kiitos tyhymän äidin.
Ei olis vissiin kannattanu painavia huonekaluja siirrellä jo muutenki jumissa olevan niskan kanssa.
Tällä hetkellä siis pään sivuille liikuttaminen aiheuttas varmaan jo pienehkön itku kohtauksen.

Noh, ens viikolla sitte!

Nii ja ensviikolla olis tiedossa myös tatuointi aika, Lukaksen 5kk neuvola (rokotuksineen) ja sitte myöski Lukaksen sydänkäyrä ja lääkäri. Ja oli jotaki muutaki vielä mutta helevetti ko olen nykyään tämmönen horisko että unohan kaikki.
Kaikki menot on kalenteriin merkitty, mutta kappas kummaa mie oon onnistunu tupeltamaan sen kalenterin hukkaan !

Pitäs varmaan varata aika jo jonnekki muistineuvolaan.

Joo ehkä nytte pittää jo painua unille.

öitä!

Ensimmäinen puhelimella tehty postaus!

Mie sain eilen pienen idean.

Tänään sitte suunnattiin tiimariin ja käytiin hakkeen välineet että saahaan idea toteutettua.

Lankaa ja pyykkipoikia! Muuta ei tarvitukkaan!

Sitte me ruvettiin mummin kans pyörittään helevetin pitkää lankaa naruksi.

Vihriää ja vaalianpunasta väriä tietenki.

Sitte taulukoukuilla naru kiinni seinään ja pehmot pyykkipojilla sinne kiinni.

hihi. Minusta ainaki tuli kivan näkönen.

Pyykkipojat tietenki järjesteltiin niin että joka toinen on vihriä ja joka toinen vaalianpunanen.

Sielä pupujussi riepu korvastansa roikkuu.

Nii ja kuten otsikosta luitta.

Teen ekaa kertaa postauksen puhelimellani.

Puhelin on mulle semmonen henkireikä.

Se pittää olla aina  vimosen päälle.

Ja AINA MUKANA.

Nukunki puhelin tyynyn alla.

Ikänä en oo mittään muutako nokialaisia puhelimia omistanu.

Kaks edellistä nokian puhelinta on ollu täysiä susia,  jotenka päätin että nokian ja minun tiet eroavat.

Joo tiiän nokialla  menee tällä hetkellä tosi huonosti ja niitä pitäs tukea ja ostaa niiden kännyköitä...

...MUTTA TEHKÄÄ JUMALAUTSI PAREMPIA PUHELIMIA NIIN SITTE VOIS ONNISTUAKKI.

Uusista Lumia puhelimista en tykkää ollenkaan. Käyttöjärjestelmä ei ollu minusta ollenkaan hyvä.

Jotenka mie  kävin tännään kaupasta hakkeen ittelleni uuden bestiksen.

Ja söin jälleen sanani. Oon joskus vannonu etten ikuna osta mittään samsung hinghungia. Miten taas kävi.

Uuden rakkauteni nimi on

Samsung galaxy s3.

'

Tällä hetkellä oon vielä vähän hukassa puhelimen kans, mutta eikhä se tästä pikkuhilijaa.

Ja tässä vaiheessa on varmaankin paikallaan esittää anteeksi pyynnöt omalle rakkaalle aviomiehelleni.

Joka ei ymmärrä että miksi puhelimella pitäisi voida tehdä muutakuin soittaa ja tekstata. Tai maksaa siitä enempää kuin 50 €. Ja joka vastusti uuden puhelimeni hankintaa viimeiseen asti. (Tai siis siihen asti että oli kotona ja palasi takaisin töihin, jolloin tämä vihuliainen vaimoke hipsi salaa puhelinkauppaan. )¨

Elikkä. SORI KO EN TAASKAAN TOTELLU.

LAV JUU.